tiistai 4. lokakuuta 2011

Iso tyttö

 Hän käy ystävien synttäreillä yksin, hän lähtee reippaana pienenä hahmona naapuritaloon hakemaan kavereita ulos ja leikki pihalla monta tuntia ilman meitä. Hän harrastaa luistelua ja on kovin taitava eikä vaadi enää isiä kentän laidalle. Hän oppi uimaan ilman kellukkeita, osaa jo kaikki kirjaimet ja kirjoittaa monia sanoja ihan itse. Hän tekee hienoja hamahelmitöitä ja leikkii nukekodilla pitkiä aikoja ihan itse. Hän on jo kovin iso, taitava ja rohkea. Hän uskaltaa ja haluaa tehdä itse ja yksin monia asioita. Ja minä ja mies olemme niin pieniä...juoksemme pihalle kymmenen minuutin välein vaanimaan leikkiä pusikosta -> emme kehtaa näyttäytyä mutta pakko on tarkistaa onko hän vielä siellä missä pitikin. Mies juoksuttaa roskista ulos, koska hän ei kehtaa lähteä vakoilureissuille muuten vain ja minä juoksen puskiin milloin missäkin asussa. Ihmettelemme kilpaa miehen kanssa mitä tekisimme perjantaina kun tyttö suuntaa laivalle mummin kanssa, suostuu olemaan erossa meistä ensimmäisen kerran näin pitkän ajan. Menemmekö syömään, leffaan vai...mahdollisuuksien viidakko on rajaton.
Isi ei ole vielä suostunut poistumaan luistelukentän katsomosta ja vaanimme haukkana kellukkeitta uijaa, mutta olemme sentään harventaneet pussikkotarkkailun välejä puoleen tuntiin. Vieläkään emme tosin usko, että meillä on perjantaina tosiaan se yhteinen ilta, että hän todella lähtee, vapaaehtoisesti...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti