keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Kuka on nähnyt tuulen?



Hip hei! Viimeinkin saan aikaiseksi aloittaa kauan haaveilemani blogin. Kimmokkeina toimivat ystävän upea blogi sekä 1.3.11 alkava osittainen hoitovapaa, jonka ainakin toivon tuovan minulle aikaa bloginkin ylläpitoon. Päätin aloittaa blogini uuden vuoden kynnyksellä muistelemalla vuotta 2010.

Tammikuussa nautimme ihanasta talvesta ja teimme retken jään yli hiljaiseen muumimaailmaan, jossa muumit nukkuivat talviunta talossaan.

Helmikuussa talvi jatkui yhtä kauniina ja rakas talven tyttösemme täytti kolme vuotta. Sitä juhlittiin ensin pienempien vieraiden ja prinsessa kakun voimin

ja sitten aikuisten kanssa Hello Kitty kakkua syöden
Maaliskuun koittaessa aloimme haaveilla matkasta lämpimään ja varasimme matkan Bulgariaan kesälomaksi. Helmi oli tosi innokas matkaopasten selailija.
Myös kevät valmistelut aloitimme maaliskuussa rairuohon istutuksella.
isiäkin ehti halia kaiken puuhailun lomassa <3


Avasimme mökkeilykauden maaliskuussa, jolloin kevätaurinko alkoi jo lämmittää ensimmäisillä säteillään, mutta maassa oli lunta vielä melkein kainaloihin asti. Tyttönen sipsutteli kevyenä hankikannon päällä kun me Heikin kanssa rämmimme painavina kainaloita myöten lumessa. Oli kuitenkin ihanaa herätellä mökkiä talviunesta ja kunnostaa Helmille huonetta ( esim. sängyn vedimme pulkassa hangen päällä satojen metrien päästä).


Ihania keväthetkiä

Huhtikuussa huhkimme porukalla risusavotassa mökillä
 
Muruli virpomassa pääsiäisenä

Huhtikuussa melkein kaikki lumi oli jo kaupungista sulanut ja kevään suuria riemuja oli pyöräilyn ja potkulautailun oppiminen.

Pihallekkin jo uskaltauduimme heti huhtikuussa syömään ja grillailemaan niin oman perheen kuin välillä vieraidenkin kanssa.

Vappua vietimme Tivoli Sariolassa ihanan naapuri perheen kanssa, omalla pihalla grillaillen

sekä rakkaiden ystävien häissä Helsingissä.
Perinteisesti Helmin päivänä toukokuussa skoolaamme vaaleanpunaisella kuohuvalla ja syömme kermaleivoksia. Nyt pääsimme skoolaamaan kahdesti. Ensin kummitädin, Jaakon ja Kira- tädin kanssa kotona
ja sitten mummin, isommummin ja vaarin sekä mummun ja äijän kanssa mökillä.



Toukokuussa pihamme on aina parhaimmillaan omenapuun kukkiessa ja minun mielessäni pyörii aina silloin Sininen linna ja Barney Snaithin runo luumupuusta. Näky on kyllä aina yhtä kaunis ja valokuvauksellinen.


Juhannussää helli meitä tänä vuonna. Lapsetkin tarkenivat Teiskon mökillä järveen uimaan ja juhannuksessa kaikkein parasta olikin maailman parhaiden serkku-poikien kanssa järvessä pulikointi.
Kesään mahtui muitakin kivoja hetkiä serkku-poikien kanssa.

Kesätyttö
Matka Bulgariaan oli kesämme kohokohta. Olimme odottaneet matkaa paljon ja myös jännittäneet miten kaikki sujuisi. Helmi oli maailman kivoin matkakaveri. Lennot menivät hienosti tytön hihkuessa riemusta ja paikan päällä tyttö sujahti heti kuin kala veteen. Hän söi kaikkea mitä tarjottiin, nautti täysin rinnoin uimisesta ja mekoista jotka puettiin päälle joka ilta. Me vanhemmat muistelimme edellistä Bulkgarian matkaamme vuosia sitten ja olimme huimaavan onnellisia kolmannesta tyypistä seurassamme, joka osasi nauttia matkasta niin täysillä ja avasi meillekkin ihan uusia näkymiä.



Kesä oli Suomessakin valtavan lämmin ja matkalta palauttamme jatkoimme Suomen kesästä nauttimista. Mökkeilimme ja uimme. Helmi oppi uimaan kellukkeillaan ihan itse.
Helmin puolitoista vuotiaana aloittama perhepäivähoito päättyi toukokuussa ja koko kesän valmistauduimme elokuussa alkavaan päiväkotiin. Vanhaa perhepäivähoito kaveria oli kuitenkin usein ikävä ja tytöt näkivät molempien luona leikkien merkeissä. Helmikin rohkaistui ja uskalsi lähteä kaverin luo leikkimään ihan ilman äitiä ja isiä.
tytöt, mansikat ja kesä
Viimeisellä lomaviikollani teimme retken mummin luo Helsinkiin. Siellä kävimme mummin ja kummisedän kanssa Korkeasaaressa. Helmi teki retkestä myöhemmin " kesämuistoja" piirrustuksen Pikku Kakkosen postiin ja voi sitä riemua kun se syksyllä näytettiin.


Pikkusiskoni kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan IB- lukiosta syyskuussa. Matkustimme Vaasaan häntä juhlimaan. Samalla matkalla pysähdyimme Ulvilaan, jossa Helmi kuvattiin Reiman kevätmallistoon. Nyt jäännityksellä odotamme helmikuuta ja kevätmalliston kuvien ilmestymistä.
siskot
Kesän aikana Helmistä kasvoi jotenkin tosi iso tyttö. Hän alkoi auttaa usein innoissaan ruuan laitossa, kävimme elokuvissa ja omat leikit ja kaverit tulivat yhä tärkeämmiksi. Toisaalta Helmi on vielä ihan pieni ja kovasti kiinni minussa. Rakkaus varsinkin minua kohtaan on tulen palavaa ja saan usein kuiskauksia " äiti olet ruusu" ja muuta ihanaa <3

ekaa kertaa leffaan


Elokuussa korjasimme satoa. Poimimme omenat ja marjat ja mökillä keitimme ne mehuiksi ja soseiksi.
Syyskuussa tyttömme sairastui luutulehdukseen ja jouduimme TYKS:iin hyvään hoitoon neljäksi vuorokaudeksi.

Heti ensimmäisenä iltana TYKS:issä Helmi alkoi vaatia omaa yöpukuaan sairaalan paidan sijaan. Hän jatkoi vaatimustaan koko seuraavan päivän kunnes soitin Heikille, että hän lähtisi töistä aiemmin  kotiin, että saisin hakea Helmille kotoa omia vatteita. Tyttö oli antanut tarkat ohjeet kotoa tuotavista vaatteista ( prinsessahame, kruunu) lisäksi hän kehotti minua laittamaan tukkani ja meikkaamaan. Helmi reppana taisi nolostella minua kun hississä matkalla röntgeniin hän valitti oman tukkansa olevan huonosti. Lupasin, että laitetaan se heti huoneeseen palauttua, johon tyttö tokaisi: " Mitä sä meinaat äiti sitten tolle omalle tukallesi tehdä?" Kuuliaisena äitinä kävin sitten kotona suihkussa, laitoin tukan ja meikkasin. Omissa prinsessavaatteissa paraneminen alkoi edistyä ja kolmantena hoitopäivänä Helmi astui jo kipeälle jalalle ja soitteli itse hoitajilta prinsessamekon vaihto apuja. Kyllä oli hoitajilla hauskaa. Muuten aikamme osastolla kului lukuisia Titi- Nalle videoita katsellen ja kirjoja lukien. Kohtalon oikusta Helmin serkku- poika Urho urhoollinen oli samaan aikaan TYKS:issä murrettuaan kätensä. Siellä serkukset sitten toipuivat muutaman kerroksen erolla. Kotiin lähdettäessä tyttö hyvästeli hiukan haikeana Maisa- Käärmeen ( Helmin keksimä nimi tipalle) joka paransi hänet. Kotonakin Maisa- käärmettä ollaan muisteltu vieläkin lähes viikoittain.
Helmin kotiin päästyä pidimme heti seuraavana viikonloppuna juhlat kotiin paluun ja kesän loppumisen kunniaksi.




Saimme myös Viivin, Roopen ja Marin vieraaksemme lettukesteihin mökille ja nautimme kaikki ihanista ystävistä<3

Viivi kävi myös meillä leikkimässä.


Lokakuussa teimme taas retken mummin luo Helsinkiin ja kävimme Linnanmäen valokarnevaaleilla. Tapasimme silloin myös veljeni uuden tyttöystävän Tiinan.
Helmi aloitti elokuussa päiväkodin yhtenä tukilapsista kommunikaatio ongelmista kärsivien lasten ryhmässä Tähdissä. Elokuussa jännitimme sitä kovasti ja tein töitä kotona viikon päiväkodin alkamisen aikaan. Lokakuussa olimme kuitenkin jo rutkasti viisampia ja erittäin huojentuneita. Helmi sai pelkkää positiivista palautetta. Hän oli sosiaalinen, toiset huomioon ottava tyttö ja oppi tukiviittomat hetkessä. Kyllä lämmitti äidin ja isin mieltä. Päiväkoti avasi Helmille mionia muitakin maailmoja. Tuli paras tyttökaveri, ensimmäinen ihastus, rutkasti kädentaitoja ja uusia leikkejä.

Kävimme mökillä syystöissä eli lehtiä haravoimassa kauniina lokakuisena viikonloppuna.
Ja marraskuussa vietimme mökillä kolme ihanaa lomapäivää lisää haravoiden, puita varastoon kantaen, hyvin syöden, ensimmäiset tortut leipoen ja rantasaunassa saunoen. Vietin monta onnen hetkeä istuessani rantasaunan terassilla vilvoittelemassa pilkkopimeässä illassa lyhdyn valossa.





Lomapäivien aikana kävimme myös Titi- Nalle konsertissa, josta lähti matkaamme erittäin rakas ystävä Tau- Nalle.
Halloween juhlat

Helmin kattama hirviö- pöytä



isänpäivä


marraskuinen kahvipöytä mökillä, pannukahvia ja tuoreita pullia





pikkujoulun hetkiä


ihana ystävä<3


joulu tuli kotiin

Isänpäivän jälkeen aloitimme jouluvalmistelut. Teimme havuretken metsään, viritimme jouluvalot ja koti ja mökkikin pukeutuivat pikkuhiljaa jouluun.

Marraskuussa satoi lumi ja alkoi mitä upein talvi. Nautimme siitä ostaen sukset koko perheelle ja teimme hiihtolenkkejä, pulkkailimme ja luistelimme.

Joulukuussa saimme tärkeitä yövieraita kun serkkupojat tulivat yökylään. Kyllä oli ilo ylimmillään.



Joulukuu olikin yhtä juhlan odotusta. Kummisedän antama muumikalenteri avattiin jännittyneenä joka aamu. Pikku kakkosen joulukalenteri ohjelmaa katsottiin ja joulupukin tuloa jännitettiin joka päivä. Helmi arveli pääsääntöisesti olleensa kiltti, mutta silti tontun jäljet takapihan ikkunan alla vetivät neidin vakavaksi.

Tähtien joulujuhlaan valmistauduimme asian kaikella vaatimalla vakavuudella ja juhlaan lähdettiin kauniina ja tärkeänä Kira- tädin vanhassa mekossa. Helmi esiintyi reippaana, joskin ilmassa oli pientä haikeutta. Tammikuun 10 päivänä hoidon taas alkaessa ei Tähtiä enää olisi vaan uusi ryhmä Tähdenlento aloittaisi uusissa tiloissa parhaiden ystävättärien jäädessä vanhan alueen päiväkotiin.

Tähtöset

2 kommenttia:

  1. Mukava blogi. Semmoinen varoituksen sana, työ ja perhe voivat pahasti haitata blogin pitoa. Onneksi voi veneen lokikirjasta jälkikäteen muistella, mitä oikein tapahtuikaan ja missä oltiin. Olen tällä hetkellä syyskuun puolivälissä ja blogissa venekin on vielä vedessä.

    tv. s/y Philomenan kapteeni (varustamon luvalla)

    VastaaPoista
  2. Juu olen tiedostanut nuo vaarat ;) Meillä voi onneksi noista lukuisista valokuvista tarkistella jälkikäteen, että mitä tulikaan tehtyä ;)

    VastaaPoista